С лёгким паром eli kevyitä löylyjä

Tuossa rakennuksessa se banja on.  Vähän huono kuva,
mutta auton takana oli kolme miestä pelkät pyyheet päällä.
En kehdannut niitä kuvata. 

Keskiviikkona käytiin vieraiden kanssa tutustumassa banjaan eli venäläiseen saunaan. En ollut aiemmin käynyt banjassa. Kokenut Venäjän kävijä Suvi johdatti meidät kantapaikkaansa, joka sijaitsee Prospekt Miralla.

Valmistauduttiin banjareissuun ostamalla metron alikulkutunnellista тапочки:t (tapotskit) eli tossut tai oikeastaan rantasandaalit. Sellaiset pitää ehdottomasti olla julkisessa saunassa hygienian takia. Banja maksoi 500 ruplaa eli 12,50 euroa. Sillä hinnalla saa hengata ja löylytellä niin pitkään kuin huvittaa.

Pukuhuoneessa oli loosseja, joihin jätettiin tavarat ja joissa saattoi hengailla löylyjen tauoilla. Venäläisessä banjassa löylytellään sykleissä. Löylyhuoneeseen ei voi siis mennä milloin itse haluaa, vaan löylyttäjä eli saunamestari valmistelee banjan saunomiskuntoon ja kertoo sitten, kun on aika mennä löylyihin.

Banjassa ollaan totta kai alasti. Pyyheetkin jätetään pukuhuoneen loosseihin, koska pesuhuoneessa on aika märkää. Pesuhuone oli iso hieman kolkko huone, jossa oli penkkejä riveissä. Reunustoilla oli muovisaaveja, joihin voi sekoittaa kylmästä ja kuumasta vedestä sopivan sekoituksen. Banjassa oli myös suihkut, mutta aika monet tuntuivat peseytyvän vatien avulla.

Eteishuone banjassa. En mennyt kuvaamaan pesutiloihin. :D

Pesuhuoneen jälkeen on suihkuhuone, jossa on myös kylmäallas. Suihkuhuoneesta astutaan sisään löylyhuoneeseen. Kun löylyt alkavat olla valmiit, saunottaja käy huikkaamassa pukuhuoneeseen, että pian saunotaan. Kehotuksen jälkeen naiset kerääntyvät tiiviiseen ryhmään löylyhuoneen ovelle odottamaan. Ruuhka-aikoina tunnelma saattaa kuulemma olla varsin tiivis, ja rykelmässä ollaan iho ihoa vasten. Meidän banjakerralla keskiviikkona naisia oli reilut parikymmentä, mutta lauantaisin tunnelma on tiiviimpi.

Kun saunottaja avaa löylyhuoneen oven, on aika rynniä lauteille. Tärkeää on olla nopea, jotta ovi saadaan nopeasti kiinni eikä lämpö karkaa. Saunamestari hoputtaa hitaimpia.

Ihan ensiksi lauteilla hiljennytään. Supisijoilta löylyttäjä komentaa suut suppuun sanomalla тихо eli hiljaa. Muutaman minuutin kuluttua naiset alkavat puhua, ja sitten löylyttäjä alkaa löyhytellä kuumaa ilmaa. Välineenä oli jonkinlainen haavi, jossa on rinkulan kohdalle pingotettu kangas. Naiset kumartuvat kyyryyn ja löylyttäjä heiluttelee selkien päällä haavia. Kuuma ilma virtaa iholle.

- Oi että tuntuu taivaalliselta, sanoo yksi.

Kaikki kiittelevät löylyttäjää. Hiki virtaa. Löylyä ei heitetä. Noin kymmenen minuutin kuluttua on aika mennä suihkun ja kylmäaltaan kautta pukuhuoneeseen virvoittelemaan ja juomaan teetä. Tauon aikana saunottaja valmistelee uuden löylykierroksen, ja valmisteluun kuuluu monenlaisia tehtäviä, joita saunojat tekevät.

Minä ja Suvi kävimme auttamassa löylyttäjä-naista tehtävissä. Nousimme lauteiden keskellä olevalle tasanteelle ja saimme käsiimme lakanan. Minä tartuin toiseen päähän, Suvi toiseen. Sitten otimme tanakan haara-asennon ja aloimme pulistella lakanaa. Alempana kaksi naista heilutti lakanaa käsissään lasson tapaan. Mulle jäi hieman hämäräksi heiluttelun tarkoitus mutta hauskaa oli.

Kun löylyt olivat valmiit, toistui taas sama kuin ensimmäiselläkin kierroksella. Valmiina, paikoille, hep ja nopeasti lauteille. Yleensä kai käydään kolmella löylykierroksella. Ensimmäiselle kierrokselle ei yleensä oteta mukaan vihtaa, mutta jo toisella vihdotaan.

Banja on auki kello kahdeksasta iltakymmeneen. Maanantaina se on kiinni.

Meillä suomalaisilla ei ollut banjaetiketti ihan hallussa ja saimme kyllä kuulla siitä. Pahin puute oli se, että meillä ei ollut saunahattuja. Aika monella se näytti olevan huovutetusta materiaalista.

- Teillä tulee pää kipeäksi ilman hattuja, naiset pudistelivat epäuskoisina päätään.

- He ovat vahvoja suomalaisia, totesi yksi.

Löylyttäjä sai kommenteista tarpeekseen ja totesi "Lopettakaa tuollainen puhe. Ei heillä ala päätä särkeä." Oikeassa oli, ei alkanut.

Myös suomalaiset kertakäyttöpeflettimme herättivät kummastusta. Naiset tunnustelivat materiaalia ja totesivat, että eihän niistä ole mihinkään. Vakuutimme, että pärjäämme kyllä suomalaisilla pefleteillämme. Yksi nainen ei ottanut kieltosanaa kuuleviin korviinsa, vaan kävi hakemassa meille istuinaluset. Nekin olivat jotenkin huovutettuja.

Suomalaiseen saunaan verrattuna löylyhuoneessa oli ehkä aavistuksen kosteampi ilma. Oon aika kovan luokan saunoja, ja mun mielestä löylyt oli aika lempeät. Hiki virtasi, mutta ei tullut sellainen olo, että nyt on pakko päästä pois. Naisten puolella ei tosin saunasession aikana heitetty vettä kiukaalle, mutta miesten puolella löylyä oli heitetty kunnolla. Banja muistutti vähän meidän mökkisaunaa, jossa löylyhuone on aika iso ja löylyissä pystyy olemaan kauan.

Saunottajat vaihtelevat eri päivinä ja kaikilla on omat tapansa. Joku nainen kommentoi, että lauantaina banjassa on huono saunottaja ja keskiviikko on ainoa oikea päivä käydä kyseisessä banjassa. Makuasioita.

Banjassa käynti rentoutti ihan älyttömästi. Parituntisen aikana ajatus ei harhaillut arjen asioihin, vaan keskityin täysillä venäläisen banjakulttuurin kokemiseen. Parasta banjassa oli yhteisöllisyys. Löylyjä odotellessa juteltiin ja löylyihin mentiin ryhmässä. Hattujen puute oli kollektiivinen huolenaihe venäläisille.

Banjalta lähtiessämme naiset toivottelivat meille venäläiseen tapaan kevyitä löylyjä. :)

Kahvinpuruilla kaunistetut.
Satu, minä ja Suvi.

Loppuun vielä venäläinen kauneusvinkki, jonka kokeilemisen Suvi mahdollisti. Hän oli muutaman päivän ottanut talteen käytettyjä kahvinpuruja. Saunomisen jälkeen hieroimme niillä ihoamme vähän kuorintavoiteen tapaan. Sitten vain pesulle. Kahvinpurut jättivät ihon älyttömän pehmeäksi ja sileäksi. Aion ehdottomasti käyttää kikkaa Suomessakin. :)

Palataan!