Liian täsmällinen Venäjälle

Moi!

Moskovassa sataa vettä räntää lunta vettä... Aurinko paistaa, seuraavaksi on harmaata. Onkohan ailahteleva sää kevään merkki vai onko meneillään takatalvi?

Tämä viikko on pitkästä aikaa kulunut arkisissa merkeissä. Oon käynyt luennoilla ja elänyt tylsästi. Tällainen rutiiniviikko on hyvää vaihtelua. Kuvitan tämän postauksen pari viikkoa vanhoilla ylijäämäotoksilla, koska en ole kuvannut tylsää arkeani.

Kauppakeskus GUM:issa Punaisen torin laidalla.

Näkymä Jolki Palki -ravintolan ikkunasta Uudelle Arbatille.

Yksi asia mua on viime aikoina ärsyttänyt. Myöhästely. Oon tosi täsmällinen ja mieluummin 10 minuuttia etuajassa kuin vaikka kaksi minuuttia myöhässä. Siksipä saavun aina oppitunneille ajoissa. Venäjällä myöhästely on arkipäivää, ja yleensä oon aina ensimmäisenä luennoilla, useimmiten jopa ennen opettajaa. Etenkin pienryhmäopetuksessa mua häiritsee se, että ihmisiä valuu paikalle milloin sattuu.

Tänään poikkesin tavoistani ja myöhästyin yhdeltä kurssilta 25 minuuttia. (En ikinä myöhästy näin paljoa, eli mulle tää oli todella epätavallinen kokemus. :D ) Mulla oli kielioppia yliopiston päärakennuksessa ja opettaja venytti tuntia 15 minuuttia yliajalle. Kaikki se, mitä opettaja puhui yliajalla, meni multa ihan ohi, koska aattelin vain, että oon jo myöhässä seuraavalta luennolta.

Luennon jälkeen piti vielä kävellä asuntolalle, sellainen 10 minuutin matka. Kaiken kaikkiaan myöhästyin siis 25 minuuttia. Ihan periaatteesta ärsytti, vaikka myöhästyminen ei ollut mun syytä.

No, bisneskurssin opettajaa myöhästely ei paljoa tuntunut haittaavaan. Hyvä puoli oli se, että 1,5 tunnin luento kestikin vain tunnin. :) Oon vähän yrittänyt totutella tähän venäläiseen epätäsmällisyyteen, mutta vaikeaa se on. Ehkäpä täytyy pyytää tukiopetusta Pablolta, pikakurssia eteläeurooppalaiseen aikakäsitykseen.

Vanha Arbat -katu iltahämärässä.

Maisemia Moskovassa.

Kerronpa vielä bisnessanasto-kurssin opettajasta. Opettaja on ehkä 60-vuotias mies ja vaikuttaa siltä, että hän on elänyt rappiollista elämää. Hän haluaa usein kesken tunnin pitää tauon ja on olemassa erilaisia spekulaatioita siitä, mitä mies tauon aikana tekee. Ehkä naukkailee, ehkä tupakoi. Ehkä vain lepuuttaa aivojaan.

Tunneilla pääasiassa opettaja on äänessä ja me opiskelijat kuuntelemme. Oppituntien sisältökin on tosi helppoa, joten kauheasti kurssilla ei tarvitse ponnistella. Kesken taloussanojen opettaja saattaa kysyä jotain aiheen vierestä, kuten tänään "Käyttekö te yökerhoissa?" Sitten jutellaan diipadaapaa. Tänään mä esimerkiksi kerroin, että mun suosikkiklubini on OGI. :)

Opettajan silmälasit ovat ilmeisesti surkeat, koska opettajalla on mukanaan suurennuslasi, jonka avulla hän tihrustaa tekstiä monisteista. Lopputunnista silmiä alkaa väsyttää ja tihrustamallakaan ei meinaa saada selvää siitä, mitä monisteessa lukee.

Tunnin lopuksi opettaja kysyy: "Millainen olo teillä on? Väsyttääkö teitä?" Oikea vastaus on: väsyttää ja on nälkä. Sitten tunti voidaankin lopettaa hieman etujassa.

Rakennustöitä Kremlissä.

Superlähärikuva mun rypyistä. ;)

Tämän päivän ohjelmassa on vielä nyrkkipyykkiä ja kaaoksen hallintaa eli siivousta. Palataan!