Go Suomi go - luutapallosta murskavoitto

Tänään ratkaisiin Moskovan luutapallon naisten sarjan mestaruus. Suomen joukkue Finn Ladies kohtasi mestaruusottelussa Saksan Eishexenin. Tarja pelaa Suomen joukkueessa maalivahtina, joten lähdimme kannustamaan Suomea voittoon.

Kannustuskyltit valmiiksi.

Leena taiteili kylttiään.

Luutapallo on vähän kuin jääkiekkoa. Mailan sijasta pelaajilla on kuitenkin luuta, joka on teipattu mailaksi. Luistimiakaan ei ole jalassa, vaan jäällä liu'utaan kengät jalassa. Ottelu kestää 60 minuuttia, ja yksi erä on 20 minuuttia.

Moskovan luutapalloa pelataan Saksan suurlähetystössä. Ottelut pelataan tenniskentällä, joka on jäädytetty. Liiga on tarkoitettu ulkomaalaisille, eli liigassa ei ole venäläisiä joukkueita.

Finn Ladies voittoon! Leena ja Jenni.

Venäläinen Leena kannusti antaumuksella Suomea.

Suomella oli kovat panokset otteluun. Kahtena viime vuonna Suomi oli voittanut kultaa. Kiertopalkintona kulkee samovaari, jonka joukkue voi saada omaksi voittamalla mestaruuden kolmena vuonna peräkkäin. Näin ei kuitenkaan ole käynyt koskaan aiemmien. Voittamalla Suomi teki historiaa ja nappasi kiertopalkinnon itselleen.

Tarja torjui Suomen maalilla vakuuttavasti.

Hyökkäyspeli oli Suomen hallintaa.

Maalivahti ennen viimeistä erää. Hyvältä näyttää.

Jo ensimmäisessä erässä kävi selväksi, että Suomi on vahva. Ja niinhän siinä sitten kävikin, että Suomi ei tyytynyt voittoon vaan rökitti Saksaa olan takaa. Ottelu päättyi 7-1. Selvästi näki, että Suomi hallitsi peliä. Tarja esitti vakuuttavia torjuntoja Suomen maalilla.

Suomi voitti! Jenni, Leena ja Laura iloitsevat.

Voittojuhlat.

Voittajafiilis! Huomaa kultapäähine.

Laura ja minä, jäässä mutta iloisina.

Oli älyttömän hauskaa seurata peliä, vaikka ilma oli hyytävä. Varpaat olivat jo ekan erän jälkeen ihan tunnottomat. Paikalla oli suomalaisia kannustamassa ja yhteishenki oli huipussaan. Ottelua oli muuten seuraamassa myös Suomen suurlähettiläs.

Huusimme erilaisia kannustushuutoja, suomeksi ja venäjäksi. Aina kun Suomi teki maalin, suomalaiskannattajat huusivat ja hihkuivat. Saksalaiset jäivät kannustamisessakin selvästi toiseksi. Go Suomi go! :)


Lopuksi vielä ruokaisia tunnelmia.

Kirsikkapiiras ja kaalipiiras.

Tiistaina kävin Andersin kanssa syömässä Stollessa. Paikan erikoisuus on piirakat, mutta ravintolasta saa muutakin ruokaa. Ehditttiin paikalle vasta 40 minuuttia ennen sulkemisaikaa, joten valikoima oli vähissä.

Ruokalistalla on kahden kokoisia piiraspaloja: iso, 250 grammaa ja pieni, 125 grammaa. Otin pääruuaksi ison palan kaalipiirakkaa ja jälkkäriksi pienen palan kirsikkapiirasta. Se olikin ainoa makea piiras, jota oli siihen aikaan saatavilla. Anders puolestaan otti kaniinipiirasta ja sienipiirasta. Pupupiirakka ei kuulemma ollut mitenkään erikoista.

Hinta oli kohdallaan, kaalipiirakka maksoi 80 ruplaa eli parisen euroa ja kirsikkapiiras 40 ruplaa eli euron. Ja oli muuten aivan mielettömän hyvää.

 Varenikeja ja smetanaa. Päivän lounas maksoi alle euron.

Tänään Venäjällä on vietetty miestenpäivää. Yliopistot, virastot ja sen sellaiset ovat kiinni. Ruokakaupassa sen sijaan oli aivan järjetön ryysis. Ihmiset tunkivat kuin hengen hädässä ja mummot etuilivat. Loppuun vielä kuva päivän lounaasta. Söin varenikeja, eli perunatäytteisiä nyyttejä ja smetanaa.Varenikeja myydään kaupan pakastealtaassa ja sitten ne vain keitetään vedessä. Helppoa ja maukasta. :)